At the end of our day

Kuten kaikki blogia seuraavat varmaan jo tietävätkin, meidän kolmen yhdessä kulkema taival loppui maaliskuun alussa. Siitä lähtien tiet ovat kulkeneet eri suuntiin. Täten en enää koe olevani osa tätä blogiakaan ja kirjoitan enää tämän yhden tekstin omistaen sen kaikelle menneelle.

Kiitos kaikille lukijoille, hauskaa oli niin kauan kuin sitä kesti, mutta ilmeisesti elämässä ei voi ikinä voittaa. Tuska on edelleen iso (ja pysyvä).

"Tahdon vain muistuttaa;
minä, sinä, minä vannoin,
sinä, minä, sinä vannoit!

Aion korvat ummistaa,
selityksesi vaipukoot unholaan

En piittaa siitä, mikä tuntuu hyvältä,
mikä oikealta, mikä tarkoitetulta

Sinä annoit sanan, sinä lupasit
et jätä minua, vaan missä olet nyt?

Minä etsin rauhaa, sitä tuskin saan
Sillä kykene en anteeksi antamaan

Kiertäkää minut kaukaa!"

Mokoma - Valapatto

Talven hiljaiseloa

Iltaa. Lopetetaan tämä blogin hiljaiselo nyt pienimuotoisella pikapäivityksellä. Kovin hurjaa tarinavirtaa ei nyt ole luvassa, mutta herätetään tätä nyt taas vähän.

Alkuun voisin mainostaa omaa YouTube-tiliäni, jonka päätähtenä ainakin nykyään (ja varmasti jatkossakin) on itse Siiri. Tyttö, jonka kohdalla kuvattava ei heti kesken loppuisi. Itse asiassa vaikea olisi Sairaalan tai Poliisien tyylistä 30-minuuttista pätkää Siirin päivän sisällöstä tuottaakaan, sen verta aktiivinen yksilö on. Harmi vaan, kun se kamera ei ole vieläkään integroitu kenenkään käteen kiinni. Korostetaan varmuuden vuoksi sanaa vielä.

YouTube-tuotoksia pääsee ihailemaan seuraavassa osoitteessa, jos sitä ei ole jo muualla mainosteltu; http://www.youtube.com/user/dalhsl

Lisää videoita tulossa, kunhan kamera käteen tarttuu ja jaksaa työstää ne videot YouTubeen asti. Kovin hidas tuo uppaussysteemi nykytekniikalla, yritetään loihtia siihenkin parannusta jatkossa.

Seuraava päivitys voisi olla listaus Siirin kehityksestä. Sen idean sain lauantaina jääkaapin ovea vilkaistessa. Eli vedetään sitä asiaa listauksen pohjalta nippuun pian ja katsotaan, keksiikö siinä muuta materiaalia ohessa.

Blogi ei siis suinkaan ole kuollut, mutta tuntuu hiljentyneen sitä mukaa kun Siiri vaatii enemmän huomiota. Ehkä se onkin hyvä jako, ettei Siiri kärsi blogista, vaan blogi Siiristä :)

Pitkästä aikaa päivittelen. Tänään käytiin Siirin kanssa aamusella Hoplopissa, tavattiin siellä kavereita ja ihmeteltiin värikkäitä juttuja. Pallomerta, jossa tukka meni ihan pystyyn. Hassua pallotykkiä, joka sinkosi pehmeät pallot ilmaan sitä mukaa kun niitä laariin heitteli. Isoa liukumäkeä, josta laskeminen otti äitiäkin mahan pohjasta! Paljon jäi vielä kokeilematta, ehkä jo seuraavalla kerralla.


Siiri oppi ihan ite kiipeämään portaita. Ja tulemaan alaskin.


Kukkuluuruu!


Välillä pitää vähän huilia. Ja mikäpä sen pehmeämpi huilipaikka kuin iso pehmeä elefantti.


Mihinkäs seuraavaksi seikkailemaan?

Klassinen synttäriotos; joku muu kiinnostaa kakkua enemmän, äiti puhaltaa kynttilän. Neiti viihdytti kuitenkin mielellään vieraita ja tutustui uusiin leluihinsa.

Nyt Siiri jo innoissaan "siivoaa" (?!), toisin sanoen siis heittää legoja legopönttöön ja kaivaa sieltä pois ja heittää pitkin lattioita. Isiltä saadulla pulkallakin on jo ehditty pulkkailla, sisätiloissa tosin toistaiseksi. Toivoa sopii, että lumellakin vielä tänä talvena ehdittäis.

Mustin main kohti joulua

Hiljaiseloa on pidellyt taas hetken ja toisenkin. Tällä kertaa laitettaneen vaikkapa syysilmojen piikkiin. Hetkenhän tuossa mukavat talvinietokset olikin, mutta sitten tämä sama ankeus palasi taas. Mustaa joulua pukkaa? Joka tapauksessa nyt voisin kirjoittaa pari riviä tekstiä.

Siirin ensimmäiset synttärit vierähti tuossa vajaa viikko sitten. Nopeasti on vuosi kulunut, ei oikeen tahdo sisäistää asiaa, paitsi ehkä hetkittäin silloin, kun tuolle tyypille syöttää yli yksvuotiaille tarkotettua ruokaa. Äsken söi parsakaali-lohipastaa. Oli aika hyvän olosta, ois maistunu syöttäjälle eli isälleen myös.
Synttärijuhlia vieteltiin lauantaina, vieraita oli suppeasti, koska juhlat haluttiin pitää pieninä. Itse en tainnu kutsua ku omat porukat.. Lahjoja tuli kourallinen, joista jokainen on saanut huomiota aika tasapuolisesti. On Dubloa, tollasta koiraa, josta tulee ääniä sekä vastaavan sarjan tuhatjalkaista. Tänään liikuteltiin myös puupaloja metalliputkien varassa tuon erään lelun parissa. Hyvin tuntu hoksaavan, että välillä pitäis käyttää kahta kättä, että palaset liikkuu oikein. Idea oli hallussa, toteutus ontui välillä. Kiitoksia lahjoista kaikille. Tällä hetkellä näyttää tyttö levittävän Dublojaan lattialle kovaa tahtia.

Lumeenkin Siiri ehti tutustumaan tuossa kun lumet vielä täällä päin viihtyi. Hetkisen ryömiskeli lumessa ja ihmetteli. Hauskaa oli, kunnes lumi vei voiton ja väsytti kaverin. Iskä osti lahjaksi tytölle vauvapulkankin, mutta eipä sitä näillä näkymin pääse testaamaan pitkään aikaan kuin jossain 1000km pohjosemmassa. No perhana, hinaan Siiriä vielä vaikka paljaalla maalla ja veden pinnalla jos lunta ei tuu, eikä järvi jäädy.

Merkittävistä taidoista vois nostaa pintaan nykyhitin - kävelyn. Se on siis sisäistetty tuossa muutama viikko sitten ja nyt se jo sujuu aika tukevasti ja kompuroimatta, aina kun Siiri niin haluaa. Välillä tehdään helpomman kautta ja konttaillaan, mutta hyvin paljon kävellään kyllä jo, tuen kanssa ja ilman.

1v neuvolassa käytiin synttäripäivän jälkeisenä päivänä, seuraava käynti on vasta puolen vuoden päästä. Siirille annettiin taas rokotus ja ne mitat oli 73,5cm sekä 10,3kg. Melkonen möykky siis jo. Saa nähdä miten kehittyy seuraavaan käyntiin mennessä.

Jospa tässä nyt tiiviisti saivarreltuna asiat ois sitten. Äärimmäisen hyvällä tuurilla osuu sellanen hetki vielä tämän vuoden puolelle, että tekstiä suollan. Muussa tapauksessa hyvät joulut ja uudet vuodet kaikille lukijoille.

Kiitokset muuten K.Viikatteelle sekä Viikatteelle inspiraatiosta. En mä nyt oikeesti näin kirjota, mutta Viikatemaisuus oli haussa - ja jotainhan siitä tarttui blogiinkin.

Vuosi sitten

minusta tuli Äiti.

Hyvää ensimmäistä syntymäpäivää, maailman ihanin nyytti!

Työn alla

..on matto Siirin huoneeseen. Valmistuminen on joskus tulevaisuudessa, kuitenkin joskus ennen neidin synttäreitä. Ehkä. Loimen leveys 100 cm, kuteina Patinasta ostetut kerät. Hintaa kuteille tuli jotain 3 euroa yhteensä, eikä niitä kaikkia varmaan tähän mattoon tule.





Sekalaista kudetta siis, trikoota, lakanaa, puuvillasatiinia ja jotain tekokuituakin. Hartioissa tietää paukutelleensa kangaspuilla :)


Samaan aikaan toisaalla neiti soittaa papan kanssa;




***

Kotona harjoitellaan juomista, vähän turhan iso tuoppi tosin vielä..



Siiri on muuten jo 11 kuukautta. Ja suussa on toinenkin hammas, tämä tuli vasemmalle eteen, ylös. Missä se toinen alaetulego viipyy?

Kirpputorilöytöjä ja muuta pientä

2 pitkähihaista paitaa, yhteensä 4 euroa


Fuzzi Bunz -tasku, 4 euroa ja housut 2 euroa


Nokian punaiset, 2 euroa

..viimeisessä kuvassa taustalla ihana keltainen POTTA. Pottailua on nyt harjoiteltu aina vaipanvaihdon yhteydessä muutama viikko ihan hyvin tuloksin; aina välillä on metsästetty pissoja pottaan, tänäkin aamuna peräti kaksi samalla istunnolla! Saappaat ei sitten muuten liity pottailuun, vaikka niiden kosteudenkestävyys tulikin tänään jo testattua - ulkona tosin ;)

Pottaharjoittelusta huolimatta vaippatehdas toimii hiljakseen, aina vaippa tai kaksi kerrallaan. Tämä äiti on nyt todella hurahtanut pul-taskuihin niiden kätevyyden ja ohuuden (!) ansiosta. Harmi vaan, ettei millään kerkeä ompelemaan samaa tahtia mitä vanhat jää pieneksi.. ompelukonekin kenkkuilee tekemällä hyppytikkiä.



Lopuksi Siirin terkut lukijoille;

Minä osaan jo!

Autuaan tietämättömänä maailman menosta. Enää ei tarvita tasojakaan, seinä kelpaa hyvin tueksi ja alaskin osataan jo tupsahtaa ihan itse.

Laiskoja aamuja

Toiset aamut käynnistyvät hitaammin.

Niinä aamuina loikoillaan sängyssä pitkään, kutitellaan, nauretaan, ihmetellään. Joskus rapsutellaan seinää, tutkitaan äitin käsistä löytyviä erikoisia juttuja (kuten luomet). Kun äiti laittaa pikkutytön omaan sänkyynsä odottamaan omien aamutoimiensa ajaksi, tyttö menee kurkkimaan ikkunasta.



Iltapäivällä puettiin päälle uudet haalarit ja uudet popot ja suunnattiin satamaan markkinoille.





Syksyltä näyttää ja tuntuu.